Vaanilan kartano sijaitsee Lohjan Vaanilassa Hiidenveden rannalla.
Vaanilan kartanon pääräkennus nykymuodossaan on arkkitehti Leideniuksen piirtämä ja edustaa maalaisjugendia. Päärakennus on sisältä säilytetty mahdollisimman alkuperäisenä, jotta vanhat jugendajan arkkitehtuuriin liittyvät yksityiskohdat tulevat esille.
Vaanilan kartano on sekä Lohjan että myös koko Suomen merkittävimpiä maatiloja ja sillä on todella mielenkiintoinen historia. Vaanilan kartanon alueella on myös toiminut kylpylä, sanatorio 1894-1914 ja kesäkoti 1970-luvulle asti.
Ensimmäiset asiakirjamaininnat Vaanilasta ovat vuodelta 1402. Ensimmäisenä varsinaisena Vaanilan kartanon isäntänä mainitaan 1600-luvun jälkipuolella vaikuttanut Heikki Heikinpoika (Hindrich Hindersson af Vanberg).
Hän oli merkittävä vaikuttaja silloisessa Ruotsin valtakunnassa toimiessaan valtiopäivillä talonpoikaissäädyn puhemiehenä – ainoana suomalaissyntyisenä kautta historian. Akateemikko Eino Jutikkala on pitänyt häntä Suomen historian merkittävimpänä talonpoikana. Hänen jälkeläisensä omistivat Vaanilan vuoteen 1864 saakka.
Vuodesta 1879 vuoteen 1986 Vaanila kuului saksalaissyntyisen Carl Heitmannin ja hänen jälkeläistensä omistukseen. Heitmann oli kansallisesti ja paikallisesti merkittävä henkilö, joka kehitti maan lasiteollisuutta varsinkin Nuutajärvellä ja osallistui aktiivisesti Lohjan kunnalliselämään saaden aikanaan kunnallisneuvoksen arvon. Hän oli kiinnostunut mielen ja ruumiin ravinnosta ja perusti Vaanilaan vuonna 1894 Sanatorion, jossa sadat suomalaiset hoitivat terveyttään ensimmäiseen maailmansotaan saakka, heidän joukossaan mm. Jean Sibelius. Historiasta löytyy myös mielenkiintoista kirjeenvaihtoa Vaanilaan liittyen Aino ja Jean Sibeliuksen välillä.
Vaanilan historiassa ovat aina olleet mukana vahvat, yhteiskunnallisesti vaikutusvaltaiset ja hyvin verkostoituneet naiset. Heitmanin leski kunnallisneuvoksetar Bertha Heitmann oli vahva paikallinen yhteiskunnallinen vaikuttaja muun muassa Lotta-Svärd -järjestössä, koululaitoksessa sekä kotiseututyössä. Bertha oli sitä mieltä että koulutus ja kulttuuri kuuluu kaikille ja hän perustikin kartanon maille oman koulun ja oli kuolemaansa saakka mukana kyläkoulujen vahva tukija, mm. Lehmijärven koulu ja Pullin koulu ovat molemmat vahvasti Vaanilan kartanon emännän tukemia hankkeita. Pullin koulun johtokunnassa Bertha Heitmann istui kuolemaansa saakka. Hänen aikanaan 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä Vaanilasta tuli myös mallimaatila, jota esiteltiin ulkomaillakin esimerkkinä suomalaisen maatalouden kehittyneisyydestä. Hänen lankonsa taidemaalari Ali Munsterhjelm oleskeli Vaanilassa 1900-luvun alussa ja maalasi siellä lukuisia teoksia.
Yhteiskunnallinen ja poliittinen vaikuttaminen Vaanilassa jatkuu kartanon nykyisen omistajan Marja Tiuran myötä: ensi vuonna valmistuu kattava historiikki Vaanilan kartanon ja Vaanilan kylän vaiheista ja asukkaista. Sotavuosien jälkeen Vaanilasta lohkotuille asutustiloille syntyi elinvoimainen siirtokarjalaisten yhteisö, jonka asukkaat olivat lähtöisin Viipurin maalaiskunnasta. Tämä on tuonut myös oman taustansa ja vahvan kulttuurinsa Vaanilan kylälle.
Kartanon nykyinen omistaja on kotoisin Kylmäkoskelta maalaistalosta ja tuntee suomalaisen maaseudun ja sen ominaispiirteet.
